Willkommen bei Heinemann von Knorre
Yritystoiminnan laajentaminen Saksaan – oikeudellisen muodon valinta

HeinemannvonKnorre
Rechtsanwälte

Luisenstraße 3
63067 Offenbach am Main
Tel: +49 69 - 26 494 - 800
Fax: +49 69 - 26 494 - 803
E-Mail:

Yritystoiminnan laajentaminen Saksaan – oikeudellisen muodon valinta

Yritystoiminnan laajentaminen Saksaan – oikeudellisen muodon valinta

asianajaja (Saksa) Karl-Friedrich v. Knorre

Heinemann von Knorre, Rechtsanwälte, Offenbach am Main, 2018

Pohjoismaisen yrityksen tie Saksan markkinoille käy tavallisesti messuvierailujen ja mahdollisen kauppa- tai pääedustajayhteistyön kautta. Kun liiketoiminta alkaa Saksassa sujua tullaan pian tilanteeseen, jossa on järkevää perustaa Saksaan oma toimipiste. Tämä artikkeli on yhteenveto saksalaisista oikeudellisista vaihtoehdoista toimipisteen perustamiselle.

1. Tytäryhtiön perustaminen (Tochtergesellschaft)

Tytäryhtiö on emoyhtiöstä erillinen, oikeudellisesti itsenäinen yritys. Kuten yrityksen perustamista yleensä, koskee myös tytäryhtiön perustamista kulloinenkin oikeusjärjestys. Ulkomaista yrityksen perustajaa sitovat näin ollen Saksan määräykset yrityksen perustamisesta, elinkeino-ilmoituksesta ja kaupparekisteriin merkitsemisestä.

Keskisuurille pohjoismaisille yrityksille GmbH (rajavastuuyhtiö) on tavallisesti sopivin yritysmuoto. GmbH-muotoisen yrityksen perustamista ollaan parhaillaan helpottamassa lakiuudistuksen myötä.

Saksassa on muutaman vuoden ajan markkinoitu englantilaista Limited-yritysmuotoa edullisempana yritysmuotovaihtoehtona. Limited-yritysmuoto on kuitenkin käytännössä hyvin ongelmallinen eikä siksi suositeltava.

2. Itsenäinen toimipaikka - sivuliike (Zweigniederlassung)

Sivuliike ei ole itsenäinen oikeushenkilö, vaan osa varsinaista yhtiötä niin oikeudellisesti kuin organisatorisestikin. Siksi siihen sovelletaan yhtiön kotimaan lakeja. Jos siis ulkomainen yhtiö perustaa Saksaan sivuliikkeen, sitovat sitä yhtiön kotimaan lait. Saksan lain mukaan sivuliike on pääliiketoiminnasta erillinen, paikallisesti erotettu, pitkäaikaiseksi ajateltu toimipiste.

Sivuliikkeen tunnusmerkit:

Sivuliikkeen tulee voida osallistua liiketoimintaan itsenäisesti ja jatkaa toimintaansa myös pääkonttorin mahdollisesti lopettaessa. Tämä kriteeri on monissa tapauksissa esteenä sivuliikkeen perustamiselle.

  • Sen liiketoiminta on tyypillinen osa koko yrityksen liiketoimintaa.
  • Sivuliikkeen tulee toimia tietyssä määrin itsenäisesti. Sillä tulee olla oma määräysvaltainen johtonsa, erillinen kirjanpito, tase/tilinpäätös ja oma pääkonttorin määräämä liikeomaisuus.
  • Sivuliikkeen nimi on tavallisesti pääkonttorin nimen kanssa yhtenevä (esim. Saksan sivuliike tms.)
  • Sivuliikkeen johtaja edustaa sitä itsenäisesti. Velallinen on kuitenkin aina luonnollinen henkilö tai pääkonttori oikeushenkilönä.

3. Epäitsenäinen toimipaikka - kiinteä toimipaikka (Betriebsstätte)

Kolmas vaihtoehto on perustaa Saksaan varsinaisen yhtiöstä riippuvainen kiinteä toimipaikka. Ulkomaisen yrityksen Saksassa sijaitseva kiinteä toimipaikka on verovelvollinen Saksassa. Sen kaikki toiminta on varsinaisen yhtiön alaista, myös esimerkiksi laskut kirjoitetaan varsinaisen yhtiön nimissä. Tästä aiheutuu ulkomaisille yrityksille usein käytännön toteuttamisongelmia, sillä kaikki sopimukset on solmittava pääyhtiön kanssa. Tämä ei vaikeuta pelkästään vuokrakiinteistön hankintaa, vaan myöskään esimerkiksi saksalaiset leasingyhtiöt eivät tavallisesti ole valmiita solmimaan sopimuksia (esim. yrityksen auto) ulkomaisten yritysten kanssa. Näitä ongelmia ei synny, mikäli päätetään perustaa tytäryhtiö.

Lupa-asiat

Elinkeinotoiminnan aloittaminen on Saksassakin luvanalaista, valitusta yhtiömuodosta riippumatta. Erityisesti käsityöläisammattien harjoittamisen aloittaminen tarvitaan lupa. Periaatteessa Saksassa on elinkeinovapaus. Siksi suurin osan kaupan alasta (tukku- ja vähittäiskauppa) on säännöstelemätöntä. Elinkeinon harjoittamista sitovat tapauskohtaisesti useat erityissäännöt, jotka on järkevää selvittää jo suunnitteluvaiheessa.

Elinkeinoilmoitus

Elinkeinotoiminnasta täytyy aina tehdä ilmoitus, myös niissä tapauksissa kun elinkeinon harjoittaminen ei ole luvanvaraista.

Elinkeinoilmoitus tehdään elinkeinotoimistoon (Gewerbeamt). Tytäryhtiöstä ja haarakonttorista tulee lisäksi tehdä kaupparekisteri-ilmoitus.

Ulkomaiset erityistapaukset

Elinkeinonharjoittajan täytyy hakea oleskelulupaa, jos hän ei ole EU-kansalainen. Tämä ei siis koske pohjoismaiden kansalaisia.

Lopuksi

Yrityksen laajentaessa liike-toimintaansa Saksaan on sopivan oikeudellisen muodon valinta kiinteässä yhteydessä taloudellisiin tavoitteisiin. Siksi onkin tärkeää, että laajentuminen suunnitellaan huolella jo etukäteen. Näin vältytään tarpeettomilta kustannuksilta. 

Kaikki oikeudet pidätetään. Emme vastaa tekstien ja muiden tietojen oikeellisuudesta, ajankohtaisuudesta tai täydellisyydestä.

Go back